Svartå Manor as the location of our wedding photos

Tässä viimesimmässä hääpostauksessa jäätiin siihen, miten me M:n kanssa tultiin ulos kirkosta ja saatiin oliivipuun lehtien sade niskaamme. Vihkimisen jälkeen meidän oli aika siirtyä kuvailemaan potretteja, kun taas muu juhlaväki jatkoi cocktail-tilaisuuteen herkuttelemaan. Hääkuvia varten Mustion linnan alue tarjosi ihan loistavat puitteet, eikä meidän onneksi tarvinnut matkata sen pidemmälle kuvia varten. Linnan alue on kuitenkin sen verran laaja, että oltiin aikataulun optimoimiseksi rekrytty mun isoveli kuskailemaan meitä ja Petra-kuvaajaa lokaatiosta toiseen.

In this latest wedding post of mine, I told you how we exited the church under heavy rain of olive tree leaves. After the ceremony, it was time for us to head for our first session of wedding portraits while our guests prepared to attend the cocktail hour. The Svartå Manor estate offered the prettiest setting for the portraits, so luckily we didn’t have to travel to another location for the photos. The area is however pretty large so we had recruited my brother to drive us and the photographer from one place to another.

To have the portraits taken before or after the ceremony?

Häitä suunnitellessa yksi kuvien kannalta tärkeä mietittävä asia on tietysti, haluaako potretit otettavan ennen vihkimistä vai vasta seremonian jälkeen. Mun tuntuma on, että etukäteen otettavat first look -kuvat olisivat aika suosittuja nykyään, vai mitä ootte mieltä? Mulle ja meille oli kuitenkin tärkeetä, että M näkee mut täydessä hääpäivän tällingissä vasta vihkipaikalle astellessani. Toki valintaan vaikuttaa olennaisesti myös hääpäivän muu aikataulu – jos vihkiminen on kovin myöhään iltapäivästä, on varmasti kätevämpää napata kuvat ennen seremoniaa.

Planning a wedding, one of the most important aspect regarding the photos is the timing of the portrait sessions. The couple should decide whether they want the photos be taken before or after the actual ceremony. For me, it seems like first look pictures are pretty popular these days, or what do you think? We didn’t want M to see me nor my dress before walking down the aisle, so timing the pictures after the ceremony was the obvious choice for us. But naturally if the ceremony is quite late in the afternoon, it might be practical to have the portraits taken before the event starts.

Photos by Petra Veikkola

(For the photos to match the overall style of the blog, they’ve been re-edited by me with the permission granted by the photographer)

Making sure the guests enjoy themselves

Jos päätyy samaan suunnitelmaan meidän kanssa, on mun mielestä tosi tärkeää huolehtia vieraiden viihtyvyydestä hääparin potrettien ajan. Meidänkin ensimmäinen kuvaussessio kesti hieman yli puoli tuntia, ja sen aikaa olisi vieraana varmasti ollut aika tylsä seisoskella kuivin suin ja tyhjällä vatsalla. Kun me M:n kanssa oltiin hääpotreteissa, sai meidän juhlaväki sillä aikaa nauttia shamppanjasta, pienistä cocktailpaloista ja jousitrion soittamasta kevyestä musiikista. Ainoa pieni asia, mikä järjestelyssä harmitti oli, ettemme itse päässeet osallistumaan cocktailtilaisuuteen kuin vain pieneksi hetkeksi.

If you’re planning on doing as we did, one of the key things is to make sure the guests enjoy themselves while the bride and groom are away taking photos. Our first portrait sessions took a bit over 30 minutes, and I imagine it would’ve been pretty dull standing around waiting for the couple without any food or drinks. As M and I were posing for the pictures, we had organised champagne, cocktail bites and light music played by the string trio to amuse our friends and relatives. The only minor thing was that it would’ve of course been nice to get to enjoy the cocktail hour ourselves, too.

Receiving all the well-wishes

Potreteista siirryttiin vieraiden onniteltavaksi. Kaikkien halauksien ja ihanien onnentoivotuksien jälkeen saatiin itsekin pienet maistiaiset cocktailpaloista ja kylkiäisenä lasilliset Bollingeria. Tässä postauksessa siis ensimmäinen setti meidän hääpotretteja, toivottavasti pidätte niistä! Suunniteltiin M:n kanssa, että tänään valkattaisiin vihdoin kuva meidän kiitoskortteihin. Näitä kuvia katsellessa vain yhden tai kahden valitseminen tuntuu kuitenkin ihan mahdottomalta tehtävältä!

After the portraits, we headed for the cocktail hour to greet our guests. It was amazing to receive so many hugs and well-wishes in such a short time. My cheeks literally hurt due to all the smiling. In this post, you’ll find the first set of our wedding portraits, I hope you like them! M and I planned on choosing one or two pictures for our thank you notes today but, looking at all these photos, it seems like a mission impossible!

FOLLOW ME ON BLOGLOVIN’
DREAMIN’ AWAY AT THE FONTANA DI TREVI

Bag – Chanel

Top, jeans – Zara

Sneakers – Converse

Yleensä tykkään viikonloppuisin nukkua pitkään, mutta tänään heräsin poikkeuksellisen aikaisin, jo vähän kasin jälkeen. Aloitin aamun ainakin omasta mielestäni aika reippaasti, kun sateesta ja harmaudesta huolimatta pyöräilin uimaan. Siinä tuli oikeastaan kaksi treeniä samassa, fillarointia yhteensä vajaa tunti ja puoli tuntia reipasta uintia päälle. Oltiin yhden mun kaverin kanssa puhuttu, että otan hänet mukaan mun seuraavalle uintireissulle, mutta harmillisesti tää keskustelu palautui mun mieleen vasta hallille pyöräillessä. Seuraavalla kerralla sitten (sori A)! Kun yhdentoista maissa pääsin kotiin, olin tietty ihan litimärkä, mutta sitäkin ihanampi oli keittää teetä ja alkaa sitten kirjoittelemaan tätä postausta. Päivän kuvat on otettu Roomassa mahtavan kauniin Fontana di Trevin äärellä aamuauringon vasta tehdessä nousuaan. Oltiin aikaisin liikkeellä, jotta varmasti saataisiin kuvat rauhassa otettua. Nyt ajattelin vetää villasukat jalkaan ja katsella, josko nettikaupoista löytyisi jotain kivaa klikkailtavaksi kotiin. Kivaa viikonloppua!

Usually, I love sleeping late on weekends but today woke up exceptionally early for a Saturday morning. I climbed out of bed a bit after eight and, despite the rain, started the morning quite actively by cycling to a swimming pool. It was basically two workouts in one as I cycled altogether almost for an hour and then swam for 30 minutes or so. The other day, I promised a friend of mine to take her with me the next time I’m going swimming but unfortunately remembered this too late as I already was on my way to the pool. There’s always next time (sorry A)! It was 11 a.m. when I got home and, due to the rain, I was all wet from top to toe. Well, it was all the cosier to make a cup of tea and start writing this post for you. These pictures were of course taken in Rome at the stunning Fontana di Trevi as the morning sun was still rising. We wanted to be there early to get the photos taken in peace. Now it’s time to check out a few online shops to see if I find something nice to click home. Have a lovely weekend babes!

FOLLOW ME ON FACEBOOK
7 THINGS YOU DIDN’T KNOW ABOUT ME

1) Before med school, I studied Economics for 3 years

Abivuonna en ollut oikein varma, mitä haluaisin tehdä, ja alan monipuolisten mahdollisuuksien vuoksi päädyin pyrkimään Helsingin Kauppakorkeakouluun. Ja yllätyksekseni pääsin myös sisään. Kauppiksessa opiskelu oli huippua, mutta lähes koko kolmen vuoden ajan takaraivossa kummitteli ajatus lääkäriksi ryhtymisestä. Päätin ryhtyä ajatuksista tekoihin ja, niin kuin tiedätte, sitä tietä kuljetaan edelleen. // During my last year in high school, I wasn’t quite sure which profession I’d like to pursue. Because of the versatile career opportunities, I decided to apply for Helsinki School of Economics. And a bit surprisingly, I got in. The student life was awesome, but pretty much the whole three years I was there I had this vision about becoming a doctor. Luckily, I ended up putting my dreams into actions as I’m still on that same road.

2) I absolutely love salty liquorice

Rakastan salmiakkia, ja mun on saatava sitä vähintään muutaman noitapillin verran päivittäin (salmiakkikarkkien puuttuessa lakritsikin käy). Karkin, ja erityisesti salmiakin, syönti on varmasti huonoin tapani, enkä edes halua tietää verenpainelukemiani. Sitten joskus raskausaikana mulla tulee varmasti olemaan vaikeaa, kun salmiakilla herkuttelu tulisi pitää minimissään. // I simply love salty liquorice, and I have to have it at least a few bites daily (if we don’t have it at home, simple plain liquorice will do). Eating lots of salty liquorice, and candy in general, must be by far my worst habit, and I don’t even wanna known my current blood pressure. If/when I one day get pregnant, cutting back on liquorice will probably be one of the hardest parts for me.

3) J.W. Anderson bag holds the spot on top of my wish list

Oon jo jokin aikaa sitten ihastunut palavasti J.W. Andersonin laukkuihin. Tykkään erityisesti Pierce-mallista, mutta Logo-laukutkin ovat mun silmään tosi kauniita. Suunnittelijan laukut on mun mielestä niin ihania osittain juuri siksi, että ne ei “huuda” arvokkuuttaan, vaikka selkeästi kalliinpuoleisia merkkilaukkuja ovatkin. // It’s already been a while since I fell for the handbags of designer J.W. Anderson. I simply love the model Pierce, while the Logo bag is very beautiful in my eyes, too. One of the main reasons for my affection is that the bags do not “scream” the fact that they cost a lot which I think is pretty amazing.

The above photo is by Petra Veikkola

4) I’ve never cried out of joy (not meaning I haven’t been touched by the situation)

Oon niitä ihmisiä, jotka ei kertakaikkiaan osaa itkeä onnesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö olisi monesti ollut liikuttuneen onnellinen – kyynelkanavani eivät vain reagoi tällaisiin tilanteisiin mitenkään. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita vaikka meidän häät, joissa pidettiin useampi hurjan ihana ja koskettava puhe. Olin koko päivän onneni kukkuloilla, mutta yhtäkään kyyneltä en tirauttanut. // I’m one of those people who simply can’t cry out of happiness. This doesn’t however mean that I’m not moved by touching words or that kind of a situation in general. It’s just that my lacrimal ducts do not react in these circumstances. In our wedding, there were several wonderful and moving speeches, and I was the happiest bride that day. I just didn’t shed a tear.

5) I’m 175 cm tall

Oon 175 senttiä pitkä, ja oon kyllä aina ollut tosi tyytyväinen pituuteeni. Ne ohimenevät hetket, kun oon toivonut olevani lyhyempi, ovat liittyneet lähinnä kilpaurheiluun. Telinevoimistelussa ja kilpa-aerobicissa näyttävät hypyt onnistuvat sutjakammin nopeammilla jaloilla, ja tässä lyhytjalkaisemmat saavat kyllä, ei ehkä ratkaisevan, mutta kuitenkin pienen kilpailuedun. // I’m 175 cm tall and have always been more than happy with my height. The brief moments I wanted to be shorter have had everything to do with competitive sports. In both gymnastics and sports aerobics, various jumps were always a tad bit easier for shorter gymnasts with faster legs.

6) I prefer waffles over crêpes and pancakes

Kun olin pieni, meillä kotona tehtiin melkein aina vohveleita pannarin tai lettujen sijaan. Sieltä vohveliraudan ääressä häärivästä äidistä varmasti kumpuaa myös mun aikuisiän rakkaus vohveleihin. Lapsena suurinta herkkua oli kermavaahdon ja vadelmahillon kanssa nautittu vohveli, ja tällainen ehkä vähän lapsellinen kombo on edelleen mun mielestä se paras. // When I was a child, we almost always made waffles instead of pancakes or crêpes. Maybe it’s the image of my mum and the waffle iron why I still love waffles so much. In my childhood, my favourite delicacy was waffles with whipped cream and raspberry jam, and I must admit this somewhat childish combo is still the best.

7) I’ve never watched Finnish reality TV

En oo koskaan katsonut suomalaisiin reality-sarjoihin lukeutuvia telkkariohjelmia kuten Big Borther, Temptation Island tai Paratiisihotelli. Tarkoituksenani ei oo nostaa itseäni näiden yläpuolelle, vaan ymmärrän kyllä ainakin jollakin tasolla näiden sarjojen viehätyksen. M huomautti tässä kohtaa, että oot kyllä joskus teininä katsonut Suomen huippumalli haussa -ohjelmaa tai vaikka Vain elämää. En tiedä, onko mulla hyviä perusteluja tähän, mutta luen viimeksi mainitut kyllä eri kategoriaan. // I’ve never watched Finnish versions of reality TV series like Big Brother, Temptation Island or Paradise Hotel. I do not mean to put myself on a pedestal as I can, to some extent, understand the allure of series like these. As I was writing this part of the post, M came to point out that I’ve probably watched Finland’s Next Top Model as a teenager (so I must admit I didn’t count that).

FOLLOW ME ON FACEBOOK
COZY MORNING AT THE ONE & ONLY COLOSSEUM

Bag – Chloé

Top & pants – Zara

Sneakers – Converse

Niin ihanaa et ollaan saatu vähän aurinkoa! Toinen päivän positiivinen oli, että sain mun hiukset tänään fiksattua. Tukka on nyt hiukan tummempi, ja samalla sain hiuksiin sitä balayage-fiilistä, josta tykkään tosi paljon. Katsotaan, miten päästään tällä viikolla kuvailemaan uutta tukkaa – ainakin kun aamulla tsekkasin, näytti loppuviikko aika sateiselta. No, toivotaan parasta! Tässä kuvia Rooman reissun ensimmäiseltä aamulta, jolloin suunnattiin heti aamupalan jälkeen upealle Colosseumille. Vitsit tää kuvissa näkyvä asu oli mukava ja siten ihan täydellinen valinta kuuman Rooman kiertelyyn. Kukkatoppi on supervanha, mutta tykkään tosi paljon tosta selän leikkauksesta, ja printtikin on ihan nätti. Kivaa alkanutta viikkoa murut!

I’ve had a great day today, mainly due to all the sun we’ve had in Helsinki! Another positive thing is the fact I got my hair fixed this afternoon. My hair is a bit darker now, and I’m really happy with the balayage technique my hairdresser used. I hope I’ll get to take some photos with my new hair this week, but unfortunately the weather forecast prediceted rain for the rest of the week. Or more accurately, that’s what the forecast said this morning. We’ll hope for the best! Here’s some photos of our first day in Rome when we headed for Colosseum right after having breakfast. This outfit was pretty much the perfect choice for a hot day in Rome. The top is certainly old, but I really like the way it’s cut in the back and the floral print is nice, too. Have a lovely new week sweeties!

FOLLOW ME ON BLOGLOVIN’
1...456789...70