Rome, you’re such a beauty…

Niin kuin tässä postauksessa kirjoitin, meillä oli M:n kanssa torstaina kiire lentokentälle. Me molemmat koettiin pientä syysahdistusta ja haluttiin päästä hetkeksi lämpimämmille leveysasteille. Tällä kertaa kohteeksi valkkautui iki-ihana Rooma, jossa vietettiin kolme superkesäistä päivää. Oltaisiin mieluusti oltu pidempäänkin, mutta mun piti tietty olla maanantaina takaisin töissä. Roomassa oli tosiaan ihan kesä – lauantaina oli +25 astetta ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Tuntui ihan käsittämättömältä, että marraskuu se häämötti jo sielläkin. Vaikka Pariisilla on aina spesiaali paikka mun sydämessä, täytyy mun sanoa, että Rooma on mun silmissä maailman kaunein kaupunki. Tässä pientä esimakua tulevista Italia-postauksista, kivaa alkavaa viikkoa kaikille!

Like I wrote you in this post, M and I were in a bit of a hurry to get to the airport on Thursday. Us both had some form of fall anxiety so we felt like travelling to warmer latitudes. This time, we ended up booking tickets to the ever-wonderful Rome where we spent three summery days. If I hadn’t had work on Monday, we would’ve stayed much longer, there’s no doubt about that. It was full on summer there – on Saturday, the thermometer showed +25 degrees and the sun shone on a cloudless sky. I didn’t quite comprehend it’s was almost November there, too. Even though Paris will always hold a special place in my heart, I must say that, in my eyes, Rome is the most beautiful city in the world. Here’s a quick preview of what’s to come here on the blog soon, have a lovely new week bbs!

FOLLOW ME ON FACEBOOK
SANTORINI THROUGH THE LENS OF MY iPHONE

1) Santorinin arkkitehtuuri on vailla vertaansa. Haluisin niin omistaa Oíasta tällaisen vaaleanpunaisen talon, jonka edustalla olisi pylväitä ja etupihalla sinne tänne ripoteltuja pieniä ruukkuja. Takapihalla kasvusto olisi vehreämpää tai sitten sieltä aukeaisi näkymä saaren calderan ylle. Ja hei huomatkaa myös etualalla oleva ”minipalmu”, sellaisenkin haluaisin.

1) There’s really nothing quite like the architecture on Santorini. Someday, I’d like to own one of these pink villas with pilars in front and cute little vases placed around the frontyard. There would be more greenery at the back, or perhaps a view over the caldera of the island. I hope you also noticed the miniature palmtree as I’d like to have one of those, too.

2) Tää kuva ei itse asiassa ole meidän hotellin terassilta, vaan otin sen pikaisesti jostain ties minkä -kujan varrelta. Kun Oían pääkadulta lähtee kävelemään alas etelään päin, päätyy entistäkin pienemmille kujille, joiden varrella paikallisten talot sijaitsevat. Talot ovat niin tiheässä, että terasseillaan oleskelevien kreikkalaisten kanssa voi helposti jutella ääntään korottamatta. Verannalta jos toiseltakin kuuluu kysymyksiä ”where are you from?” ja niin edelleen. M oli tietty fiiliksissä, kun häntä luultiin taas kerran italialaiseksi.

2) This picture isn’t taken of our hotelroom terrace, but of some other building’s jacuzzi. Walking down and South from the main street of Oía, you’ll end up on the small alleys where the locals’ picturesque houses are situated. The villas are placed very close together. Walking down the street, you can speak with the locals while they are hanging out on their terraces without even having to raise your voice. We heard the question “where are you from?” several times, and M was of course happy as people once again thought he was Italian.

3) Me suunniteltiin, että oltaisiin otettu tässä vähän asukuvia. Aamulla kuitenkin nukutti, ja kun tultiin paikan päälle, oli aurinko jo korkealla ja nää muutamat rappuset suorassa auringonpaisteessa. Tässä yksi pikainen valokuvausvinkki – jos otatte kuvia auringossa, asettakaa malli mieluummin vastavaloon. Muuten malli joutuu siristelemään silmiä, ja kova valo tekee väreistä pliisuja. Kasvoille tulee myös jyrkkä kontrasti valon ja varjon välille, mikä ei ole mairittelevaa kellekään.

3) We were planning on taking some outfit pictures here. But, we were lazy in the morning and arriving at the scene, the sun was already too high up in the sky. Here comes a quick photography tip – if you’re taking photos in direct sunlight, place the model so that the sun is behind him/her. If you don’t, the model has to squint and the colours will look pale and unsaturated. In direct sunlight, there will also be a steep contrast of light and shadow on the model’s face which is an unflattering look for anyone.

4) Tässä on mun häämatkan jokapäiväinen aamupalasetti. Pari paistettua munaa, höyrytettyjä vihanneksia ja pieni kasa pannukakkuja vaahterasiirapin ja banaanin kera. Näiden lisäksi söin aina lautasellisen tuoreita hedelmiä, lähinnä ananasta ja vesimelonia. Niin hyvää!

4) Here’s my daily honeymoon breakfast consisting of a couple of fried eggs, steamed vegetables and a small stack of pancakes with maple syrup and banana on the side. In addition to all of this, I also ate a plate of fresh fruit, mainly pineapple and watermelon. Such a delicious start on a new day!

FOLLOW ME ON BLOGLOVIN’

Knit – Zara

Bag – Chloé

Earrings – Mango

Skirt – & Other Stories

Eilen instassa vihjasin, että me ollaan lähdössä (joku varmasti sanoisi taas) jonnekin etelän lämpöön. Heräsin tänään ennen seitsemää, laitoin vikoja pyykkejä koneeseen ja nyt olisi tarkoitus naputella tää postaus valmiiksi. Matkustuspäivinä tykkään usein käydä treenaamassa, ja postauksen valmistumisen jälkeen ajattelin nytkin piipahtaa salilla hikoilemassa. Treenin jälkeen olisi aika vähän meikkailla asukuvia ja reissua varten, ja tämän jälkeen käydä M:n kanssa ottamassa yhdet kuvat teille. Sitten olisi vuorossa pakkaus ja vähän meidän reissukohteen ravintoloiden ja muiden mestojen googlettelua. Ja tämä kaikki pitäisi ehtiä tehdä ennen klo 13, jolloin on määrä lähteä kentälle. Katsotaan, miten mun käy!

Yesterday, I suggested on my Instagram that we’re about to fly somewhere warm again this week. Today, I woke up quite early, before seven, put last laundry in the machine and now it’s time to finish off this post. I love to work out the days I’m travelling, and that’s what I’m planning on doing also today. So when I’m done with this post, it’s time to break a sweat at the gym. After taking a shower, I’m planning on putting on some makeup and taking some outfit photos for you guys. And then, before heading to the airport, I’ll have to pack and also google around some restaurants and other cool places in our destination. M just told me that we have to leave to the airport already at 1 p.m., so there’s plenty to do before that, to say the least. We’ll see how I do!

FOLLOW ME ON FACEBOOK

Meidän häitä juhlittiin 26. elokuuta 2017 Mustion linnassa. Yritän hillitä itseni, ettei tää postaus menisi ihan pelkäksi hehkutukseksi. Koska olihan se nyt paras päivä ikinä! En keksi mitään parempaa kuin juhlia rakkautta kaikkein läheisimpien ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Silläkin riskillä, että toistan itseäni: olisin niin onnellinen, jos voisin palata ajassa takaisin hääpäivään ja elää sen uudestaan ja uudestaan. Niin kauan kuin aikakonetta ei vielä ole keksitty on meillä onneksi valokuvat!

Our wedding was celebrated the 26th of August 2017 in the Svartå Manor here in Finland. I’ll try to control myself so that there’s something else to this post than just how amazing the day was. I can’t think of anything better than celebrating love with our nearest and dearest. I’ll take the risk of repeating myself when I say I hope I could go back to our wedding day and live it over and over again. Well, as long as the time machine remains uninvented, I’m glad we have photographs!

Mietin pitkään, miten jäsentäisin nää tulevat hääpostaukset. Lopulta päädyin siihen, että tässä ensimmäisessä postauksessa tulee kuvia vähän sieltä täältä, ja sitten seuraavissa käydään päivää läpi kronologisesti. Ensin getting ready -kuvat, sitten vihkiminen, häädinneri ja niin poispäin. Koska AV:n ei ole tarkoitus olla varsinainen hääblogi, ajattelin, että viikossa tulisi maksimissaan yksi hääpostaus. Te lukijat, jotka ette ole hääfiilistelijöitä: ei hätää, koko blogi ei tuu täyttymään kuvista minusta valkoisessa mekossa.

I thought for quite a long time on how I should structure the wedding posts. Eventually, I decided to include random shots here and there in the first one and then walk you through the day chronologically. So after this one, I’ll be posting getting ready pictures, then photos of the ceremony and so on. I’m sure you get the idea. Because AV isn’t an actual wedding blog, I was thinking about writing a maximum of one wedding-related post per week. So the ones of you who aren’t that much into weddings, don’t worry. This blog won’t be all about me in a white dress.

Vaikka ennen häitä tuli piiperrettyä jokaisen päivään liittyvän yksityiskohdan kanssa, yksi meille tärkeimmistä asioista oli juhlien rento tunnelma. Me ei haluttu mitään pönötystä. Sen palautteen perusteella, mitä ollaan saatu, onnistuttiin tässä paremmin kuin hyvin! Oli myös jännä huomata, miten monilla etukäteen suunnitelluilla asioilla ei itse juhlapäivänä enää ollutkaan niin väliä.

Before the wedding, we tried to make every single detail as perfect as we could. That said, the most important thing for us was the warm and relaxed ambiance of the celebration. Cheerful atmosphere was what we were going for, not a strict etiquette. According to the feedback we’ve received, it seems like we succeeded! Also, it was surprising to notice how many of the planned details had relatively little significance on the big day.

Photos by Petra Veikkola (for the photos to match the overall style of the blog, they’ve been re-edited by me with the permission granted by the photographer)

Kaasojen kanssa oltiin esimerkiksi puhuttu, että he ottaa kukkaseppeleet pois dinnerin ajaksi, koska ruokailun aikana mulla ei ole kukkia. Sitten tuli hääpäivä, kaasot halusivat mieluummin pitää seppeleet päässä ja sehän sopi paremmin kuin hyvin. Mulle oli tärkeintä, että heillä oli paras mahdollinen fiilis olla ilman, että tarvii miettiä onko hiukset päässet lässähtämään.

Here’s one example for you. Me and my bridesmaids had agreed on them taking off their floral crowns for the dinner as I as the bride wouldn’t have any flowers on me then. Then came our wedding day, and I sensed the bridesmaids would prefer keeping the flower crowns on. That was more than ok for me! I just wanted them to feel as comfortable as possible without having to think whether the hair still looks ok.

Meille oli päivänselvää, että haluttiin juhlia meidän rakkaiden häävieraiden kanssa niin pitkään kuin vieraatkin. Yksi mun tuttu kertoi olleensa äskettäin häissä, joista pääpari oli lähtenyt pois jo hieman yhdeksän jälkeen. Jokainen tietty tekee omissa häissään juuri niin kuin haluaa, mutta mulla on silti vähän vaikeuksia ymmärtää tätä. Ei olisi kyllä tullut mieleen lähteä nukkumaan siinä vaiheessa, kun juhlien tunnelma on melkeinpä parhaimmillaan. Sydämellinen kiitos vielä kaikille meidän tärkeessä päivässä mukanaolleille!

One thing that was clear for us right from the beginning was that we wanted to celebrate with our guests as long as they were up for it. One of my buddies told me he had, not too long ago, attended a wedding where the bride and groom left the reception a bit after 9 p.m. Naturally, everyone can do as they please at their own wedding, but somehow I don’t quite get it – why would we want to leave our own party that early. I’m forever grateful for everyone who was there to celebrate with us!

FOLLOW ME ON BLOGLOVIN’
1...67891011...69