Vaikka nyt eletään jo torstaita, palataan vielä ihan hetkiseksi viikonloppuun. Vietimme vapaapäiviä ihanan kaveriporukan kesken eräällä Mikkelin lähistöllä sijaitsevalla mökillä. Elokuun viimeisenä viikonloppunahan on tarkoitus viettää venetsialaisiksikin kutsutta veneily- ja mökkikauden päätösjuhlaa, ja niin juuri teimme. Meidän venetsialaisemme oli tehty rennosta yhdessäolosta, pihapeleistä, musiikin ikiklassikoista, suppailusta, saunomisesta ja hyvästä ruoasta.
Even though we’ve already made it to Thursday, it’s time to go back to the weekend, if only just for a short moment. We spent out Saturday and Sunday with the loveliest of people in the Finnish countryside near the town of Mikkeli. As it was the last weekend of August, it was time to celebrate the end of boating season – the celebration is widely known as “Venetsialaiset” (or Venetian party) here in Finland. Our party was made of hanging out with good friends, playing parlour games outside, supping, going to sauna and, last but not least, good food.
Pihapeleistä voisin tänne kommentoida sen verran, että erilaiset heittolajit, oli sitten kyse petankista tai mölkystä, eivät vain ole se mun juttu. Vaikka yleisesti ottaen pidänkin itseäni suhteellisen sporttisena tyyppinä, ei esimerkiksi tikanheitossa tarvittava käden ja silmän yhteistyö ole vahvimpia puoliani. Mielestäni porukalla kisailtuihin mökkiolympialaisiin tulisi useammin liittää tanssillisempia lajeja, ikään kuin tasapuolisuuden vuoksi. Viikonloppuna pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa suppailua, lyhennehän tulee sanoista stand up paddling kuten varmasti jo tiesittekin. Ihastuin lajiin niin kovasti, että kotiin palattuamme innostuin hetkeksi perehtymään oman SUP-laudan hankintaan. Suppailu peilityynen järven pintaa pitkin oli vain niin kertakaikkisen ihanaa ja rentouttavaa.
Regarding the parlour games, I must say that throwing or pitching things, even if it’s about a ball or darts, is just not my thing. Even though I generally see myself as quite an athletic person, the co-ordination of hand with the eye is just not one of my strongest areas. Too bad that the games we organize with friends rarely include any dance-related sports. Last weekend, I also got to try out supping for the first time, supping is – as you might already know – an abbreviation of the words stand up paddling. I fell in love with the water sport so intensely that, after returning home, I even googled around about investing in a board of my own. Supping on a calm lake in the warmth of an evening sun was so peaceful that I simply can’t think of anything as relaxing right this moment.
Lauantai-iltamme päättyi nuotion äärellä muurinpohjalettuja paistellen. Nuotiolla sain lettujen mutustelun ohella halailla pientä ja pörröistä Iines-koiraa, joka viihtyi sylissäni hetkisen. Nappisilmäinen Iines oli kyllä omiaan nostattamaan jo aikaisemmin potemani koirakuumeen huippulukemiin. Tätä postausta kirjoitellessa alkoi muuten yhtäkkiä kovasti tekemään mieli lettuja, tai jonkin sortin vohveleita nyt ainakin. Kellon ollessa puoli kahdeksan torstaiaamuna taidan lettujen sijasta joutua tyytymään ruisleipään ja smoothieen. Tehokasta torstaipäivää kaikille!
We ended our Saturday evening by a campfire making pancakes. In addition to munching on the flapjacks, I got to cuddle with the cutest and fluffiest dog in the warmth of the flames. The beady eyed cutie is called Iines, and she felt at home in my lap for quite some time which was of course nice. Writing this post, I’m suddenly craving pancakes but, as it’s seven thirty o’clock in Thursday morning, I just might have to settle for a rye bread and a smoothie. Have an efficient Thursday you all!
