Eilen treenin jälkeen venytellessäni satuin katsomaan telkkarista Kadonneen jäljillä -ohjelmaa. Katsoitteko te eilistä jaksoa? Täällä tuli niin hyvä mieli, kun kuopiolainen Rosa löysi isoisänsä vierailemalla Barin kaupungissa Etelä-Italiassa. Tavallisesti ehdin katsomaan telkkua vain vähän, ja eilen olinkin tosi iloinen löytäessäni tällaisen hyvän mielen ohjelman.
Yesterday as I was doing my nightly stretching, I happened to watch this TV show where a Finnish girl went looking for her long-lost Italian grandfather in the little town of Bari in the Southern Italy. Saying I was glad this girl found what she was looking for might even be an understatement. Usually, I prefer doing something else over watching the telly but, for once, there actually was a good purpose behind the concept.
Telkkariohjelmasta aasinsiltana postauksen kuviin voisin kertoa, miten kova ikävä takaisin saapasmaahan tulikaan eilisen venyttelyhetken aikana. Ennen hullaantumistani Capriin olin vannoutunut Ranska-fani, ja perheessämme Italian puolia piti lähinnä M. Nyt kolmen ihanan ja ikimuistoisen Caprin reissun jälkeen on Italia ottanut hienoisen kaulan Ranskasta, ja haaveenani on joskus omistaa pieni villa unelmasaarellani.
Watching the picturesque white houses and the turquoise swimming pools on TV, I really started missing back to the boot-shaped country. Before falling for Capri (big time, I might add), I was a sworn France fan, and it was M who held the Italian flag high in our small family. But today, after three enchanting trips exploring my favorite island, I’m dreaming of someday building my Southern European villa there, not in Saint-Tropez.
Täällä alkuviikko on sujunut vähän väsyneissä merkeissä, sillä perjantainen päivystysvuoro on kuin onkin vaatinut veronsa. 25-tuntisen työrupeaman jälkeen viikonloppu meni rauhallisesti palautuessa, ja ainakin lauantai sujui ihan vain “Netflix and chill” -hengessä. Onneksi ensi viikonloppuna on luvassa kaikenlaista kivaa ja samalla vähän vauhdikkaampaa menoa.
As of the beginning of this workweek, I’ve been feeling somewhat tired as my on-call duty last Friday has really taken its toll this time. After the straight 25-hour shift, I spent my weekend mainly taking it easy and just recovering. It was all about “Netflix and chill” on Saturday. Luckily, next weekend will be packed with parties and meeting up with my best friends.
Huolimatta pienestä ylihehkutuksen vaarasta haluaisin kertoa tänne Arctic Vanillaan olevan seuraavaksi luvassa suosikeimmat asukuvani ikinä. Mekko on blogissa jo aikaisemmin nähty, mutta tällä kertaa asu, tausta ja kuvien kokonaisvaltainen fiilis osui mielestäni nappiin. Nämä ovat kuitenkin mielipidejuttuja, ja nähtäväksi tietysti jää, pidättekö te kuvista ollenkaan yhtä paljon kuin minä. Kivaa viikonjatkoa!
Next up on Arctic Vanilla, are the results of my all-time favorite outfit shoot. I hope I’m not getting your expectations too high, but this time it felt like M and I nailed at capturing the overall ambiance of the grand backdrop in the photos. At the end of the day, these are of course matters of opinion, and we’ll have to see whether or not you will like the pictures as much as I do. I hope your week is going great so far, talk to you (hopefully) soon!
